Jos harrastat maalaamista, olet varmasti joskus yrittänyt maalata vettä ja veden heijastuksia. Moni yrittää maalata sen mitä kuvittelee näkevänsä, eikä sitä minkä oikeasti näkee. Nappaa tästä muutama vinkki vesiheijastusten maalaamiseen!

Erilaisia vesiä

Ensiksi vesiheijastusta maalatessa on mietittävä, minkälaisesta vedestä on kyse. Onko kyseessä meri, järvi, joki, syvää vai matalaa vesistöä. Tämä vaikuttaa siihen, miten vesi käyttäytyy ja liikkuu. Heijastuksien maalaaminen ei ole mikään helppo aihe, sillä toisin kuin esimerkiksi klerestoriot arkkitehtuurissa, vesi on liikkuvaa ja sen heijastukset riippuvat monesta eri seikasta.

Matala vesi yleensä väreilee ja liikkuu esimerkiksi vedenalaisten kivien ja muiden ylitse. Tämä yleensä luo heijastuksia, jotka eivät ole täysin yhtenäisiä. Matala vesi on yleensä hieman syvää vettä vaaleampaa, hieman turkoosia, erityisesti jos kyseessä on merenranta. Matalan veden maalaamiseen on hyvä käyttää nopeita siveltimenvetoja, joilla levität tummempia alueita vaaleille, ja sitten taas vaaleita takaisin tummille puhdistettuasi siveltimen.

Syvää vettä maalatessa on hyvä muistaa, että luonnollisesti syvä vesi on suurempi massa ja liikkuu siis hitaammin, kuin matala vesi. Tästä syystä veden pinta on usein matalaa vettä sileämpi. Syvä vesi heijastaa sekä taivaan sinisyyden että sen rannoilla ja pinnalla olevat esineet. Syvää merivettä maalatessa vesi on väriltään tummaa, mustan-sinistä. Tällaisen veden maalaamiseen on paras käyttää suurempaa, litteää sivellintä ja hitaita siveltimenvetoja.

Veden alla ja päällä

Maalatessasi muista ajatella myös sitä, mitä on veden alla. Matala vesi on yleensä väriltään lämpimämpää kuin syvä, sillä pohjassa olevat kivet ja hiekka heijastuvat väriin altapäin. Purot, joet ja järvet ovat yleensä vihreämpiä, sillä niissä on luonnollisesti enemmän levää ja muuta kasvustoa. Veden vihreys muuttuu sinertävään vesistön syventyessä.

Mieti seuraavaksi, mitä on veden pinnalla. Yleensä kaikki värit muuttuvat hieman pintaheijastuksissa. Esimerkiksi veden pintaan heijastuva taivas on yleensä asteen tummempi väri taivaan väristä. Muut heijastukset ovat yleensä hieman tummempia ja eivät yhtä tarkkoja heijastuksissa. Muista kuitenkin, että täysin tummat alueet, kuten varjot, ovat yleensä heijastuksissa taas vaaleampia. Värit myös muuttuvat vähemmän kirkkaiksi heijastuksissa, jopa valkoinen ja musta, joista tulee heijastuksissa harmaan eri sävyjä.

Muista myös, että jos vedessä seisoo esimerkiksi lintu, on heijastuksessa näkyvissä enemmän linnun vatsaa kuin pinnan yläpuolisessa linnussa. On hyvä muistaa perspektiivi, ja että kyseessä on todellakin heijastus, kuin peili. Älä myöskään maalaa täysin samanlaista kuvaa heijastukseen kuin heijastavaan alueeseen, ellei vesi ole täysin tyyni, mikä ei usein ole realistista. Tämä ei myöskään ole kovin suosittu tyyli maalareiden keskuudessa, sillä se vie liikaa huomiota muilta maalauksen elementeiltä.

Etäisyydellä on väliä

Yleinen sääntö on: mitä lähempänä vettä katsoja on, sen vähemmän heijastavaa vesi on. Mitä kauempaa vettä taas katsotaan, sen heijastavammaksi se muuttuu. Jos vesi on kirkasta, enemmän kuin heijastuksen, katsoja näkeekin mitä veden alla on, kuten kiviä ja kasveja. Jos vesi taas ei ole kirkasta, katsoja näkee pelkästään itse veden värin läheltä katsoessa.

Kirkkaat valot ovat vaikeimpia

Kirkkaat valot, kuten auringosta tai kuusta heijastuvat, ovat yksiä vaikeimmista maalattavista, mikäli haussa on realistinen tyyli. Moni maalaa heijastuksen pelkällä valkoisella maalilla, mutta huomaa pian, ettei kyseessä ollutkaan niin yksinkertainen tehtävä. Tässä erityisesti on tärkeää muistaa maalata se mitä näet – ei sitä, mitä luulet näkeväsi. Kokeile esimerkiksi sekoittaa vähän keltaista valkoiseen maaliisi todella kirkkaita heijastuksia varten.